Kotona ollaan oltu jo muutama päivä. Paluumatka sujui hyvin, tosin Milanossa neljän tunnin odotus aamulla varhain tuntui pitkältä.

Täällä ilma tuntui kylmältä ja erittäin kuivalta ja tuntuu edelleenkin. Nenä on tukossa ja sain yskänrokon huuleeni heti tultua. Tuntuu, että mikään voide ei riitä kosteuttamaan ihoa. Pääsiäispyhät menivät sukulaisia tavatessa ja pääsiäisherkkuja syödessä. Vatsakin on kestänyt suomalaisen ruoan ihmeteltävän hyvin.

Ohessa mietteitäni päättyneeltä matkaltamme.

Parhaiten mieleeni jäi auringon valo ja lämpö. Minulle vilukissalle se oli todellakin ihanaa eikä minua haitannut vaikka viimeisinä viikkoina oli todella helteistä ja kosteaa. Oli ihanaa, kun ei tarvinnut koko talvena pitää kertaakaan jaloissa sukkia  ja kengätkin olivat varvastossumallia. Toki moskiitot rakastivat minua siellä, kuten itikat täällä. Välillä vähän tökki jokailtainen myrkyn laitto, mutta jos vähän luistin asiasta, moskiitot olivat heti kimpussani. Rakastan thairuokaa, joka on tulista, jos niin haluaa, mutta myös mietoa, jos niin haluaa. Pattayalta löytyy myös lähes koko maailman eri ruokakulttuurit, voi vain valita minkä maalaista ruokaa haluaa syödä. Hedelmät, joista monet olivat uusia tuttavuuksia, olivat ihania, tuoreita ja halpoja. Tiesin toki, että maksoin samoista hedelmistä torilla enemmän kuin paikalliset, mutta torilla kuten monissa muissakin paikoissa olivat eri hinnat turisteille kuin paikallisille. Thaimaalaisten palkkataso ei ole kovin korkea, esim. ravintolan tarjoilijat ansaitsevat kuukaudessa n. 6000 bahtia (työpäivät olivat kaksitoistatuntisia ja työviikot kuusipäiväisiä), lisäksi tulevat tarjoilupalkkiot. Toinen mieleeni tuleva asia on värikkyys. Kukat kukkivat kaikissa mahdollisissa väreissä ja viime viikkoina myös puut olivat täynnä eri värisiä kukkia. Talojen julkisivut olivat kirkkaita, puhumattakaan budhatemppeleistä ja henkien taloista. Myös pukeutuminen oli paljon värikkäämpää kuin täällä. Ympäri Thaimaata matkustaessa näkyi välillä todella komeita taloja, joiden vieressä asui ihmisiä  peltihökkeleissään. Monissa mökeissä pihat olivat todella likaisia ja roskaisia, kanat, kukot ja lapset seassa. Matkustaminen oli todella edullista myös lentäminen lähi maihin. Auton vuokraamista ei kannata edes harkita, ellei ole asunut maassa useita vuosia. Liikenne on vasemman puoleista ja kaaottista. Mopolla pääsee helposti liikkeelle, on vain muistettava, että jos turisti joutuu onnettomuuteen, turisti maksaa aina, vaikkei olisi syyssäkään. Matkavakuutus kannattaa ottaa jo kotimaassa. Paikallisiakin vakuutuksia  on myynnissä, mutta niissä pitää olla tarkkana. Seurasimme yhden suomalaisen ongelmia vakuutuksensa kanssa ja hänellä oli todella ongelmia saada vakuutusrahojaan. Ostosten teosta, varsinkin vaateostoksista olenkin jo maininnut aiemmin. Kaikkea löytyy, aitoja  tuotteita tavarataloista ja piraatteja markkinoilta ja kaduilla olevista kojuista. Aidot tuotteet ovat edullisimpia kuin täällä, mutta eivät enää halpojakaan. Thaimaasta sanotaan, että se on hymyn maa. Opin huomaamaan, että hymyjä on monenlaisia, on aitoja sydämestä lähteviä ja osa on ei niin aitoja hymyjä. Sanotaan myös, että thaista ei helpolla saa ystävää. Itse voin sanoa, että sain muutaman ystävän ja toivon, että tapaan heidät vielä tulevaisuudessakin. Yksi asia aasialaisissa on myös se, että he eivät voi menettää kasvojaan koskaan. Esim. jos turisti kysyy neuvoa jonnekin paikkaan, häntä neuvotaan vaikkei neuvoja tietäsi paikasta tuon taivaallista, hän ei vain voi sanoa, ettei tiedä. Harrastusmahdollisuudet ovat myös uskomattomat ja lajit, jotka täällä maksavat paljon, maksavat Thaimaassa vain murto-osan. Tosin suurin osa turistien urheilusta liittyy rannalla tekemiseen. Uima-altaissa ja meressä oli ihanaa uida, koska vesi oli niiiin lämmintä!

Kaiken kaikkiaan matkamme oli upea! Arvosteltavaakin löytyy, mutta kun kyse on aivan eri kulttuurista ja aivan eri maailmasta erilaisin arvoin kuin missä me elämme, jätän arvostelun siihen mitä edellä kerroin. Saimme uusia suomalaisia ystäviä ja uusia ihania thai-ystäviä. En yhtään ihmettele sitä, että niin moni suomalainen eläkeläinen viettää siellä sydäntalven. Thaimaassa on edullista elää, aurinko paistaa eikä niveliä kolota ja särje kuten monella Suomen pimeässä talvessa. Täytyy toivoa, että nyt meneillään olevat levottomuudet rauhoittuvat, koska jo nyt nyt turismi on hiipunut todella paljon viime vuodesta.

Menee varmaankin vielä tovi, ennen kuin kaikki asiat mielessäni asettuvat kohdalleen ja paluu arkeen tapahtuu. Olen tyytyväinen siihen, että tulimme aloittaneeksi tämän blogin kirjoittamisen, koska niin paljon tapahtui matkallamme, ettei kaikkea heti edes muistaisi. Toivottavasti tekin, jotka olette seuranneet matkaamme, olette saaneet jonkinlaisen käsityksen matkastamme ja Thaimaasta.

Hyvää kevättä kaikille, Lahti sekä Pirkko ja Harri vaikenevat :=)